Lemmikin kuolema lapsiperheessä

Lemmikin kuolema lapsiperheessä

Lemmikin menetys on aina surullinen, mutta lapsiperheessä se voi olla erityisen merkityksellinen. Monille lapsille lemmikin kuolema on heidän elämänsä
ensimmäinen kokemus kuolemasta – ensimmäinen hyvästi, joka herättää suuria kysymyksiä ja vahvoja tunteita. Vanhempana tai huoltajana sinulla on
mahdollisuus tukea, opettaa ja lohduttaa. Antaa lapselle mahdollisuus puhua ja käsitellä hankalaa asiaa, mutta myös samalla opetella puhumaan kuolemasta
osana elämää.


Tässä artikkelissa kerromme, miten puhua kuolemasta lapselle, miten lapsi käsittelee surua, ja miten voitte yhdessä muistella ja kunnioittaa rakkaan lemmikin
muistoa.


Miten puhua kuolemasta lapselle?
Kuolemasta puhuminen voi tuntua vaikealta, mutta rehellisyys, selkeys ja lempeys ovat tärkeimmät ohjenuorat. Vältä epämääräisiä tai harhaanjohtavia ilmaisuja
kuten "nukkui pois" tai "meni pois", jos lapsi ei vielä ymmärrä niitä. Tällaiset sanat voivat herättää hämmennystä tai pelkoa.


Sen sijaan voit sanoa esimerkiksi näin:
"Rakas [lemmikin nimi] oli vanha/sairas/väsynyt, eikä keho enää jaksanut. Eläinlääkäri auttoi häntä nukahtamaan rauhallisesti. Hän ei tunne enää kipua.
Hänen elämänsä päättyi täällä meidän luonamme"Tärkeintä on, että lapsi ymmärtää, ettei lemmikki lähtenyt pois hänen syystään, eikä kuolema ole rangaistus tai virhe.
Lapset käsittelevät surua eri tavoin


Lapsen surureaktio riippuu iästä ja kehitystasosta. Pienet lapset saattavat kysyä samoja asioita toistuvasti – se on normaalia. Kouluikäiset voivat olla hiljaisia tai
vetäytyneitä, kun taas teinit saattavat näyttää välinpitämättömiltä, vaikka kokevat suurta menetystä sisällään.


Tässä joitain vinkkejä tukemiseen:
Anna lupa tuntea surua.
Älä hoputa toipumaan.
Rohkaise puhumaan, piirtämään, kirjoittamaan tai vaikka askartelemaan muistoja.
Ole itse esimerkki tunteiden käsittelyssä – jos itket, se on lapselle turvallinen merkki.
Puhu avoimesti omista tunteistasi ja ajatuksistasi.
Muistaminen lohduttaa
Lemmikin muisto elää meissä – mutta sen näkyväksi tekeminen voi auttaa lasta käsittelemään tunteita ja siirtymään eteenpäin.

Tässä muutamia tapoja muistaa yhdessä:
Muistopöytä tai nurkkaus
Voitte yhdessä tehdä lemmikille oman muistopaikan, jossa on kuva, nimi, tassun painauma, lelu tai kaunis kivi.
Muistojen maamerkki.
Voitte yhdessä istuttaa muistopuun, pensaan tai kukkia, vierelle voi tehdä muistokyltin tai laatan yhdessä.
Jos olette yhdessä päättäneet hankkia Tierra Finlandian uurnan, sen kanteen voidaan lisätä turvekiekko, mihin voidaan istuttaa siemen – esimerkiksi kirsikkapuun tai auringonkukan – joka kasvaa rakkaan lemmikin muistoksi. Tämä konkretisoi, että elämä jatkuu ja muuttuu ja antaa yhteisille muistoille paikan, jossa on helpompi muistella
yhteisiä hetkiä.


Muistokirja on myös kaunis tapa lähteä käsittelemään asiaa. Kokoa lemmikin kuvia ja tarinoita kirjaksi – lapsi voi piirtää tai kirjoittaa itse muistoja mukaan.
Näin suru saa muotonsa ja tulee osaksi perheen yhteistä historiaa ja tätä on myös lapsen helppo lukea ja katsella aina kun on sellainen hetki tai lapsi voi myös
kertoa ystävilleen kirjan avulla omasta rakkaasta ystävästään.


Muistokoru
Voitte yhdessä valmistaa korun, joka kuvastaa tai muistuttaa rakkaasta ystävästä. Tai hankkia Tierra Finlandialta yksilöllisen muistokorun. Se voi olla vaikka koru
tassun koristeella, sydän tai voit halutessasi lähettää pienen määrän tuhkaa, joka voidaan liittää Tierra Finlandian muistokoruun, tämä voi olla lapselle turvallinen
ja konkreettinen tapa kantaa rakasta mukanaan.


Miten valita uurna lapsiperheeseen?
Uurnan valitseminen menetyksen hetkellä saattaa olla hyvin raskasta ja vaikeaa siksi on tärkeää, että jokainen voi ja saa osallistua miettimään millainen
muistoesine olisi kaunein ja lohdullisin. Lapsiperheeseen sopii erityisen hyvin ekologinen, kaunis ja lämminhenkinen uurna, joka ei muistuta sairaalavälineistöä
vaan kunnioittaa lemmikkiä osana perhettä. Tierra Finlandian biohajoavat, kotimaiset ja käsintehdyt uurnat voivat olla esimerkiksi:

-Uurna, johon voi liittää tassun painauman tai nimen
-Uurna, josta kasvaa uusi elämä (kasvi tai puu)
-Lemmikin kuva maalattuna tai muotoiltuna uurnaan

Tärkeintä on, että lapsi kokee olevansa osa tätä prosessia – ettei suru ole salaisuus, vaan yhteinen matka.


Mitä voimme oppia lemmikin kuolemasta?
Lemmikin kuolema voi opettaa lapselle monia asioita – rakkaudesta, elämän rajallisuudesta, kiitollisuudesta ja toivosta. Puhumalla kuolemasta kauniina osana
elämää, lapsi oppii myös puhumaan peloistaan, vaikeista asioista ja näin oppii myös arvokkaita taitoja miten käsitellä tulevaisuudessa asioita jotka tuntuvat
raskailta tai vaikeilta. Voit esimerkiksi kysyä lapselta:
Mikä oli sinun ja [lemmikin nimi] paras yhteinen hetki?
Jos voisit sanoa vielä yhden asian, mikä se olisi?
Millä tavalla voisimme aina muistaa häntä?

Mitä tulet aina muistamaan?
Mikä oli ihaninta meidän (lemmikin nimi)?
Näin lemmikki saa jatkaa elämäänsä perheen sydämissä.
Rakkaus ei kuitenkaan lopu kuolemaan. Se muuttaa muotoaan.


Tierra Finlandian tehtävänä on luoda rakkaudelle näkyvä muoto – ekologinen, kotimainen ja käsityönä tehty. Meille on kunnia asia tehdä kuolemasta kaunista ja
lohdullista. Esine joka kantaa muistoja.

Meiltä voit tilata:
Uurnan, joka kertoo teidän tarinaa, muistokorun tai
Uurnan josta kasvaa uusi elämä – yhdessä valitsemanne puu tai kukka.


Tutustu lisää verkkosivuillamme tai kysy meiltä – autamme mielellämme, juuri teidän perhettä löytämään paras ratkaisu teidän tarpeisiin 💚

Lue lisää lemmikkien uurnista ja personoitavista vaihtoehdoista

------------------------------------------------------------------------
Lapsi lemmikin hautajaisissa, lapsen rooli surussa, lapsi ja uurnan valinta, kuoleman käsittely lapsen kanssa, lemmikin hautajaiset
perheessä, lapsi ja kuolema

Takaisin blogiin